8-12

Työhyvinvoinnin johtamisen
organisointi

Kuvaus

Työhyvinvoinnin johtamisen vastuu on yrityksen ylimmällä johdolla. Koko henkilöstö osallistuu toiminnan toteuttamiseen.

Tavoite

Yrityksen toimitusjohtaja, johtoryhmä ja hallitus ovat tietoisia työhyvinvoinnin merkityksestä ja johtavat sitä aktiivisesti. Johto toimii yhtenäisesti ja sitoutuneesti sekä hyödyntää työhyvinvointitietoa työhyvinvoinnin kehittämisessä.

  • Varmistakaa johdon osaaminen työhyvinvoinnin kokonaisuudesta sekä siihen liittyvistä asioista ja toimenpiteistä ja tarvittaessa vahvistakaa sitä lisäkoulutuksella.
  • Hyödyntäkää johdon yhteistyön kehittämisessä johtoryhmän muistilistaa.
  • Sopikaa periaatteet, joihin sitoudutte yhdessä työhyvinvoinnin johtamisessa.
  • Tarkistakaa työhyvinvoinnin johtamiselle asetetut tavoitteet.
  • Hyödyntäkää työhyvinvoinnista saatua tietoa päätöksenteossa ja johtamisessa.
    • Ennakoikaa muuttuvat olosuhteet.
  • Arvioikaa johdon yhteistyön toteutumista säännöllisesti, esimerkiksi vuosittain.

Kuvaus

Työhyvinvoinnin johtaminen edellyttää vastuiden ja tehtävien määrittelyä. Tavoitteet voidaan saavuttaa vasta, kun jokaiselle on selvää, mitä niiden saavuttaminen edellyttää.

Tavoite

Työhyvinvoinnin johtamisen tehtävät on keskusteltu, päätetty yhdessä ja kirjattu tehtävänkuviin. Kokonaisuudesta vastaava henkilö on määritelty ja jokainen vastaa työhyvinvoinnista oman tehtävänkuvansa mukaisesti.

  • Määritelkää työhyvinvoinnin kokonaisuudesta vastaavan henkilön, varahenkilön ja muiden keskeisten työhyvinvointitoimijoiden vastuualueet ja lisätkää ne tehtävänkuviin.
    • Muodostakaa näistä henkilöistä ryhmä, jota hyödynnetään työhyvinvointiin liittyvissä tehtävissä.
  • Määritelkää työhyvinvointivastuut johdosta yksittäiseen työntekijään ja lisätkää ne kaikkien tehtävänkuviin.
    • Käyttäkää apuna työhyvinvointitoimijoiden vastuualueita tarkistuslistana.
  • Seuratkaa ja tarkastelkaa vastuunjakoa ja tehtävänkuvia säännöllisin väliajoin esimerkiksi vuosittain ja etenkin muutostilanteissa.
  • Hyödyntäkää eri vastuualueilla syntyneitä hyviä käytäntöjä työhyvinvointitoiminnan kehittämisessä.
  • Johtakaa työhyvinvointia päivittäisissä prosesseissa.

Kuvaus

Työhyvinvoinnille ja sen johtamiselle kannattaa varata riittävästi aikaa, rahoitusta, henkilöstön koulutuksia sekä tarvittavia välineitä ja tiloja. Työhyvinvointi tulee nähdä yrityksen menestystekijänä, johon kannattaa investoida.

Tavoite

Työhyvinvointia tukeva toiminta on resursoitu, sille on laadittu budjetti ja sen toteutumista seurataan ja arvioidaan aktiivisesti.

  • Tehkää suunnitelma työhyvinvointitoimintaan käytettävissä olevista resursseista, kuten henkilöistä, työajan käytöstä, välineistä, tiloista, osaamisen vahvistamisesta sekä kokonaisbudjetista joko vuosittain tai määräsummasta henkilöä kohti (työhyvinvoinnin resurssien seurantapohja).
  • Seuratkaa, arvioikaa ja päivittäkää suunnitelmaa työhyvinvoinnin resursseista säännöllisesti, esimerkiksi vuosittain.

Kuvaus

Aikatauluttaminen ja aikataulun noudattaminen tukevat työhyvinvointia koskevien tavoitteiden saavuttamista.

Tavoite

Työhyvinvoinnin johtamisen tehtävät ja toiminnot on aikataulutettu yrityksen vuosisuunnitelmaan ja sen mukaan toimitaan.

  • Keskustelkaa johtoryhmässä yrityksenne työhyvinvointitoiminnasta ja tehkää niille aikataulu.
  • Sijoittakaa aikataulusuunnitelmaan työhyvinvoinnin johtamisen tehtävät (esim. suunnittelu, kehitys-/tavoitekeskustelut, perehdyttäminen, koulutukset/osaamisen kehittäminen, johtoryhmän kokoukset).
  • Suunnitelman voi tehdä vuosikelloon (vuosikello 1 tai vuosikello 2), Exceliin tai muuhun sopivaan pohjaan kuukausikohtaisesti.
    • Huomatkaa, että eri toimijat voivat tarvita omat aikataulusuunnitelmansa, jotka linkittyvät toisiinsa.
  • Arvioikaa ja seuratkaa aikataulun toteutumista ja päivittäkää muutokset tarvittaessa ja laatikaa aikataulu vuosittain.

Kuvaus

Yhteistyöverkoston ja ostopalveluiden avulla työhyvinvointitoimintaa voi laajentaa ja tehostaa. Yhteistyöverkostoon voivat kuulua työeläkevakuutusyhtiöt, yliopistot ja ammattikorkeakoulut sekä Työterveyslaitos ja Työturvallisuuskeskus. Ostopalveluita ovat työterveyspalvelut, henkilöstökoulutukset ja -kyselyt.

Tavoite

Yrityksessä on valittu keskeiset yhteistyökumppanit ja työhyvinvoinnin ostopalvelut. Näistä on laadittu kirjalliset toimintasuunnitelmat ja sopimukset. Palveluiden laatua ja toimivuutta arvioidaan ja toimintaa kehitetään sen mukaisesti.

  • Tunnistakaa työhyvinvointia tukevien ostopalvelujen sekä verkostojen ja yhteistyökumppaneiden tarve yrityksessänne.
  • Tehkää suunnitelma ja sopimus työhyvinvointia tukevista ostopalveluista ja päivittäkää niitä säännöllisesti. Katso esimerkki suunnitelmasta ostopalvelujen hankkimiseen yllä olevasta linkistä.
  • Suunnitelkaa, miten ostopalvelujen laatua ja vaikuttavuutta arvioidaan. Katso esimerkki ostopalvelujen arvioinnista yllä olevasta linkistä.
  • Arvioikaa työhyvinvointia tukevien ostopalvelujen ja muun yhteistyön laatua ja vaikuttavuutta. Vaihtakaa tarvittaessa palvelun toimittajaa.
  • Pitäkää yhteistyökumppaneiden ja ostopalvelun tarjoajien kanssa säännöllisesti neuvotteluja ja uudistakaa sopimusten sekä toimintasuunnitelmien sisällöt (kattavuus, yhteistyön laatu).
  • Aktivoikaa henkilöstöä antamaan palautetta työhyvinvointia tukevien ostopalvelujen ja muun yhteistyön laadusta ja vaikuttavuudesta.
  • Päivittäkää työhyvinvointipalveluiden sopimuksia ja suunnitelmia tilanteiden muuttuessa, mutta vähintään kerran vuodessa.

Yhteistyösopimuksen malli

Jatka lukemista

Vieritä ylös